Sit ku mua oli pidetty nälässä 12 tuntia (!!!), niin me lähdettiin mopsitaksilla kohti e-lääkäriä. Mut me ei mentykään Hanna-tädin luo vaan tää oli joku uus tuttavuus. Äiti ties kertoo, et se oli jonkinsortin spesialisti. Jos multa kysyttäis, niin ainut mihin se oli erikoistunu, oli mopsien kiusaaminen. Multa nypittin karvoja ja taputeltiin teipillä huuleen. Ja multa otettiin myös ensimmäistä kertaa verikoe. Mä sain sit hienon siteen mun jalkaan. Ja hoitajatäti kehu mua tosi reippaaks.
Mul oli sit vaiks mitä pönkkei nenässä, et nyt tuli taas rohtoi ja shampoopesui. Äiti sai pulittaa tosta mun kiusaamisesta 260€ ja silti se sopi sinne uuden ajan kolmen vkon päästä. Taitaa olla aika rikas toi mun äitee...
Ai niin, sain mä sit lopulta ton aamuruoan lisäks iltaruoankin. Äiti oli viksuna pakannu sen lääkäriin mukaan, joten mä nautin siitä ja äiti otti puhelimella kuvia, kun me ootettiin niitä kokeiden tuloksia.
3 kommenttia:
Voi Mimi, me otetaan osaa tohon sun kohtaloon. Hirveetä, ku mopsei tolleen rääkätään :(. Mut koita kestää, ku ollaan pian kohtalontovereita. Tosta meen äiskästä on tullu, ihan tutkimushullu ja ny se on ens kuussa viemässä meitä johki lonkka-, kyynär-, selkäkuvauksiin, vaiks ei niis ny mitään vikaa ainaska meen mielestä oo. Joudutaan sillon kans paastolle, ku ne kuvaukset pitää tehdä jossain rauhotetussa olotilassa.
Me pidetään tassui pystyssä, et hoidot puree. Ja sun äitille isot kannustushalit, et kyl se siitä, usko pois ;)
Osaa noi äiskät sit olla varsinaisii tutkimus- ja syynäyshullui. Mut musta tiettekö tuntuu, et ne tekee niin vaan, koska ne tykkää meistä niin himpusti. Et ehkä me annetaan se niille anteeks :)
Mut mä voin kyl kertoo, et toi paasto ei oo sit yhtään kiva juttu...
Äiti kiitteli tos kannustushaleista. Ne tuli kuulemma tarpeeseen. Se on niin harmistunu, kun tää mun vaiva vaan kestää ja kestää. Mut toivotaan nyt parasta!
Mimi, muistapa päivittää välillä!! Fanisi haluavat kuulla sinusta :D
Lähetä kommentti