sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Aptus Show 23.5.2009

I'm back in the business! Eli tein eilen paluun näyttelykehiin pitkästä aikaa täällä Helsingissä järjestettävässä kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Äitiä ja Mummua jännitti taas, kuten arvata saattaa, mutta mä esiinnyin upeasti ja sain laatuarvosanaksi toisen ERIn!!! Ja kilpailuluokassa pääsin vielä toiseksi, jättäen yhden kilpasiskon taakseni. Aika vähäsanainen mies tuo tuomari oli, mutta oli sillä kuitenkin jokunen mielipide kerrottavanaan:

Tuomari: Igor Selimovic, Kroatia

"Well-balanced bitch. Nice head. Short leg. Enough substance. Moves easy."

"Tasapainoinen narttu. Hyvä pää. Lyhyet jalat. Riittävästi substanssia (?). Liikkuu vaivattomasti/kevyesti/rauhallisesti."

AVO ERI, AVOK 2





Ensi viikonloppuna onkin sitten edessä uusi koitos, kun mopsit ovat taas näytillä Tuomarinkartanossa Helsingissä. Toivottavasti sää suosii meitä silloin.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Vieraissa

Mun, äidin, Mopsimummun ja Hanna-tädin matka vei tänään Anjalankoskelle Sarin luo. Mut hylättiin tylysti Mummun kanssa ulos, kun äiti ja Hanna-täti suuntas täpinöissään sisälle. Siellä ne sit pääs moikkaamaan ensimmäistä kertaa niitä mun siskon lapsosia eli F-pentueen pikkuisia. Tää meidän uus vauva on pentueen ainut tyttö, Roseclan's Flaming Venus. Äiti on pähkäilly sille kuumeisesti nimeä, ja päätyny kai jo johonkin, mut mä en kuulemma saanu paljastaa sitä vielä ;)
Nyt se sitten alkaa; se pien siskontyttö valtaa ensin tän mun blogin. Sit on vuorossa koti, lelut, ruoat, herkut, äiti...
Täs näit vauvakuvii sit ois (Antero ja Fontero piilottakaa nää teidän äidiltä!):


Tädin sylissä on hyvä nukkua



"Nuuh, nuuh, onkos sitä käyty vierassa?"

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Antoisa työpäivä

Hiphei! Mä kävin äidin ja Lillin kanssa tänään pitkästä aikaa esiintymässä mätsärissä. Mätsäri pidettiin Sahaajankadulla Herttoniemessä ja sen järjesti Pulit-yhdistys. Mä menin ensin Lillin kanssa junior handler -kehään, joka me voitettiin upeasti. Sitten, pienen odottelun jälkeen, oli vuorossa vielä pienten koirien kehä. Mä olin lopulta punaisten kolmas. Eli mulla oli tänään oikein antoista "työpäivä".
Tässä vielä kuvia junnukehästä sekä mun hienoista palkinnoista:









"Eikö näissä palkinnoissa ollutkaan mitään syötävää?"

torstai 16. huhtikuuta 2009

On meillä hauska täti...


Arvatkaas mitä?! Musta tuli eilen täti, kun mun sisko, Lola, synnytti mahtavan määrän (1 musta tyttö, 5 mustaa poikaa ja yksi fawn poika) pieniä mopsivauvoja! Ja äiti ties kertoo, et mä saan tutustuu tohon tyttömopsiin luultavasti vielä tarkemmin kesäkuussa ;) Eli jos kaikki sujuu hyvin, niin musta tulee sit samalla vähän niinku isosiskokin. Mitenköhän mä sit selviin siit kaikesta vastuusta (äiti: siis mistä sun nyt tarkalleen ottaen pitää selvitä?!).


Me käytiin äidin kans (taas) eilen eläinlääkärissä. Tällä kertaa käynnin syynä ei ollu se mun huuli vaan nyt tutkittiin toista päätä. Äiti huolestu, kun mä oon pissiny niin paljon ja ollu turvoksissa, et se päätti lähteä ottamaan asioista selvää. Mä jouduin sit lääkärissä kiinnipitelyn uhriks enkä tykänny siitä yhtään. Musta otettiin ultraääni (äiti oli ihan hermona, kun se lääkäri ei puhunu pitkään aikaan yhtään mitään) ja verikokeita. Kokeissa näky sit pissatulehdus ja mä sain taas antibiootteja. Eli se kovasti odotettu Lahden näyttely jääkin meiltä nyt sitten väliin. Mut äiti sano, et nyt on tärkeintä, et mä tuun kuntoon. Ja siinä se äiti on ihan oikeessa.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Ruokaremontti

Nyt on kuulkaas tapahtunu huutava vääryys! Mun nappulat oli poistunu tänään kokonaan ruokalistalta! Ei tullu nappuloita eikä märkäruokaakaan.
Ehei.
Vaan jotain tällaista:
"Nam..."


Siis kyllähän tota nyt nälkäänsä söi, (äiti: sä ahmit kaiken muutamassa sekunnissa ja nuolit kuppia hartaasti ja pitkään sen jälkeenkin) mut et miten toi äiti kehtaaki. Ihan vaan periaatteesta mä nyt järkytyin. Sekaisin menee pienen mopsin elämä aivan. Aivan sekaisin on kohta pieni mopsi. Pieni mopsi sekaisena hortoilee...(äiti: noniin, joku on tainut katsoa vähän turhan paljon Pasila -tv-sarjaa...).
Äiti sano, et tää on nyt sellanen uus, vähän pidempi kokeilu, jos sillä saatais apua näihin mun vaivoihin. Ja jos kaikki sujuu hyvin, niin voi olla, ettei meillä enää nappuloita nähäkään.

Äiti ilmotti mut muuten tänään Lahden näyttelyyn (sunnuntaina 26.4.2009). Meinas iskee sille paniikki, kun toi netti-ilmottautuminen ei ihan heti toiminukaan. Kuka käski jättää tänkin viime tippaan? Mä jouduin avoimeen luokkaan, ku oon jo niin vanha.

Arvatkaas muuten mitä? Musta tulee ihan pian täti! Mun täytyyki ruveta heti paikalla treenaamaan tätinä olemista, et osaan sit käyttäytyä niin ku tädin pitää (äiti: mitäköhän tästäkin seuraa…).

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

ONNEA MIMI 2v!



tiistai 10. helmikuuta 2009

Päivä, jolloin ei olisi pitänyt nostaa sängystä donitsiakaan...

Kaikki alkoi jo varhain tänä aamuna, kun äiti herätti mut syömään kesken unien puoli viideltä. Mä ihmettelin hiukan, et miks ruoka tulee ennen aamulenkkiä, mut en uskaltanu kyseenalaistaa sitä epäkohtaa. Siispä mä söin kupin tyhjäksi, kuten kunnon mopsin kuuluukin ja painelin takas nukkumaan. Sit äiti herätti mut vähän ajan kuluttua uudestaan, koska sit oli kuulemma sen aamulenkin vuoro. Mä yritin vähän huijata äitiä antamaan mulle vielä uudestaan ruokaa sen lenkin jälkeen, mut se oli siihen liian fiksu (vaikka sen aivotoiminta on vaan puolet normaalista aamuisin).
Sit ku mua oli pidetty nälässä 12 tuntia (!!!), niin me lähdettiin mopsitaksilla kohti e-lääkäriä. Mut me ei mentykään Hanna-tädin luo vaan tää oli joku uus tuttavuus. Äiti ties kertoo, et se oli jonkinsortin spesialisti. Jos multa kysyttäis, niin ainut mihin se oli erikoistunu, oli mopsien kiusaaminen. Multa nypittin karvoja ja taputeltiin teipillä huuleen. Ja multa otettiin myös ensimmäistä kertaa verikoe. Mä sain sit hienon siteen mun jalkaan. Ja hoitajatäti kehu mua tosi reippaaks.
Mul oli sit vaiks mitä pönkkei nenässä, et nyt tuli taas rohtoi ja shampoopesui. Äiti sai pulittaa tosta mun kiusaamisesta 260€ ja silti se sopi sinne uuden ajan kolmen vkon päästä. Taitaa olla aika rikas toi mun äitee...
Ai niin, sain mä sit lopulta ton aamuruoan lisäks iltaruoankin. Äiti oli viksuna pakannu sen lääkäriin mukaan, joten mä nautin siitä ja äiti otti puhelimella kuvia, kun me ootettiin niitä kokeiden tuloksia.